titarilogo

Etusivu
Hallitus ja yhteyshenkilöt

Historia
Ilmoittaudu jäseneksi
JOTA
Muut julkaisut
QSL-kortit
Tampereen Eräpojat ry
Tapahtumat
Titari-lehti
Titarin vanhat sivut
Valokuvat
Vieraskirja
WSRC-Titari Award



RadioScouting




   

Historia

Tampereen Eräpoikien Radiokerho perustettiin kokouksessa, joka pidettiin Tampereen Lentoaseman (Härmälä) kahvilassa marraskuun 10. päivänä 1971.  Läsnä olivat yhdistyksen perustajajäsenet Juha Kajava, Sakari Karjalainen, Risto Korkee, Jyrki Laine, Martti Linna ja Heikki Rantanen. Timo Lyytinen oli etukäteen ilmoittanut olevansa halukas p.o. yhdistykseen liittymään. Nimeksi hyväksyttiin "Titari" (Titarivartio), viralliselta nimeltään Tampereen Eräpoikien Kannatusyhdistys ry:n radiokerho Titari.


Idea kypsyi muutamassa kuukaudessa
Perustavaa kokousta edelsi monenlaiset vaiheet.   "Antsun" (Antero Meriluoto) ja "Veskun" (Vesa Lahelma) aloitteesta lippukunnassa järjestettiin viestikurssi, jonka vetäjäksi pyydettiin "Aukusti" (Heikki Rantanen), joka harraasti myös radioamatööritoimintaa.  Viestikurssin seurauksena monet innostuivat radiopartiotoiminnasta ja samalla päätettiin, että lippukuntaan perustetaan radiovartio ja sille hankitaan radioamatööriluvat.  Radioamatöörikerhon perustaminen edellytti kuitenkin useampia radioamatöörejä, joten jouduimme etsimään sopivia henkilöitä lippukunnan ulkopuolelta.  Muutaman viikon sisällä saimme lippukuntaamme kolme uutta jäsentä: Risto Korkeen, OH3KX, Hannu Haapkarin, OH3JN ja Juha Kajavan, OH3HC.

Ensimmäinen radioamatöörilupa yleisluokkaa varten myönnettiin 11.11.1971 ja kutsuksi myönnettiin OH3AP (Otto Heikki kolmonen Amatööri Partio).  Tampereen Eräpoikien radiokerhosta tuli Suomen ensimmäinen partiolippukunnan radioamatöörikerho.  Lisäksi meidät hyväksyttiin Suomen kuuntelija-amatöörit ry:n jäseniksi ja saimme tunnuksen OH3-600.

Radiokerhon kokoontumispaikaksi saatiin Tampereen Kisakentänkadulta Pyynikin pappilan kellarista Tampereen Eräpoikien käytössä ollut kämppä johon pystytettiin kiireesti asema jolta OH3AP tuli ääneen 17.11.1971, ensimmäinen yhteys oli Viroon UR2NW -asemalle. (Kirkkosanomat 1971). Ensimmäinen lokikirja tuli täyteen kesäkuussa 1975, Yhteyksiä oli siihen mennessä kertynyt 318 kpl. 

Vuosien varrella vaihtui kämppä useaankin kertaan, välillä oli käytössä hyvin pieni komero ja välillä suurempi huone. Aina löytyi innokkaista antennin asentajia ja kaapelin vetäjiä.

Viestikoulutusta
Titarivartion ensimmäinen tehtävä oli saada toimintansa tunnetuksi lippukunnan jäsenille.  Järjestettiin esittelytilaisuuksia ja vartioiden viestikoulutusta.  Radiokerho Titari sai jatkuvasti lisää jäseniä. Suurin osa Titarivartion jäsenistä toimi ahkerasti myös muissa lippukunnan tehtävissä tai ryhmien jäsenenä.  Silloinen lippukunnanjohtaja "Kiemura" (Antti Helin) antoi toiminnallemme kaiken tukensa, vaikka epäilikin aluksi, että radiovartiosta saattaa liiaksi tulla "kamaripartiointia"  Myöhemmin "Kiemura" pyörsi epäilyksensä.

Pelastuspalvelussa
Titarivartio hankki itselleen myös lyhytaaltopuhelinkalustoa pelastuspalvelutoimintaa varten.  Liityimme vapaaehtoiseen pelatuspalveluorganisaatioon etsintä- ja viestiryhmänä.  Laadimme lippukunnalle hälytysverkoston ja testasimme sen toimivuutta.  Titarivartion vastuulla oli Eräpoikien pelastuspalvelukoulutus.  Kouluttajina oli myös Suomen Partiolaisten, Suomen Radioamatööriliiton ja Suomen Punaisen Ristin asiantuntijat.

Kettujahdissa
Oman ja toisten lippukuntien leireillä titarilaiset kävivät ahkerasti esittelemässä radiosuunnistusta eli kettujahtia.  Tampereen Eräpojat valittiin kaikkien aikojen ensimmäiseksi Suomen partiolaisten radiosuunnistuksen SM-kilpailujen isännäksi.  Kisat järjestettiin Kurun Länsi-Teiskossa.

Titari viihtyi retkillä
Titarilaiset viihtyivät partiolippukunnan leiripaikalla Hannussa, joka sijaitsi luonnonkauniilla paikalla Kurun Länsi-Teiskossa. Antenneille löytyivät sopivat paikat, yhteydet toimivat paremmin kuin kaupungissa ja tunnelma oli korkealla.  Radioyhteyksien lisäksi opeteltiin erilaisia partiotaitoja. pidettiin pelastuspalveluharjoituksia, saunottiin, uitiin, järjestettiin ohjelmallisia iltanuotioita jne. Radioasema OH3AP sai pian radioaalloilla erikoisen leiman.  Monet kysyivät yhteyden alussa "Milläs retkellä te nyt ootte?" Suomalaiset radioamatöörit tiesivät, että "Amatööri Partio" ei olekaan mikään tavallinen radioamatöörikerho, vaan reipasta ulkoilmaelämää harrastava joukko partiolaisia.  OH3AP:n aseman sijaintipaikat olivat mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa: teltassa, saunassa, kannon nokassa, järven rannalla, leirikämpässä ja kerran myös lentokoneessa.  Titarilaiset esittelivät radiopartiotoimintaa partiotilaisuuksissa eri puolilla Suomea.

Oma lehti ja diplomi
Radiokerho julkaisi useita vuosia myös omaa lehteä.  Titari-lehden ensimmäinen numero ilmestyi syyskuussa 1972.  Lehti monistettiin Tampereen seurakuntien monistamossa. Titari julkaisi myös oman diplomin eli awardin, jonka sääntöjä levitimme QSL-korttien välityksellä eri puolille maailmaa.  Awardin nimeksi tuli WSRC-Titari (Worked Scout Radio Club -Titari).  Ensimmäinen Awardi myönnettiin tammikuussa 1976. Awardeja on myönnetty viitisenkymmentä kappaletta.  Kaukaisin saaja on Japanista JA2CMM. Radioamatöörit ja kuuntelija-amatöörit voivat edelleen hakea tätä harvinaista partiolippukunnan radioawardia.

Vuoden odotetuimmat tapahtumat
Alkuvuosina Titarivartion toiminnassa oli tiettyjä perinteitä.  Kesäisin järjestettiin radiopartioleiri Hannussa.  Leireille kutsuttiin kaikkia suomalaisia radiopartiolaisia.  Suomen ensimmäinen valtakunnallinen radiopartioleiri järjestettiin Titarivartion kutsusta Hannussa vuonna 1972.
Lokakuun kolmantena viikonloppuna kokoonnuimme joko Hannuun tai muuhun sopivaan paikkaan osallistuaksemme partiolaisten radioaaltojen suurleiriin (Jamboree-On-The-Air - JOTA).

Suomen itsenäisyyspäivänä pakkasimme radiolaitteemme ja suunnistimme varhain aamulla Hannuun, josta osallistuimme "Kuutosten Kuudennenpäivän Cup" -sähkötyskilpailuun.  Joskus sijoituimme jopa kärkipäähän, mutta toisinaan pisteet jäivät saamatta sähkölähteemme (pieni Honda generaattori) temppuillessa kesken kilpailun.  Kisan jälkeen palasimme pika pikaa takaisin Tampereelle ehtiäksemme lippukunnan itsenäisyyspäiväjuhlaan ja sieltä edelleen keskustorille katsomaan ilotulitusta.

OH3AP:sta tuli OH3SAP
Radiokerho Titarin toiminnan vähentyessä 80-luvulla radioamatööriaseman OH3AP luvan uusiminen unohtui ja silloisten määräysten mukaan samaa kutsua ei enää voitu myöntää.  Antero Hagelbergin (OH1PA) avustuksella Posti- ja telehallintokeskukselta saatiin käyttöömme lähes samanlainen radioamatööriaseman tunnus eli OH3SAP. Uusi kutsumerkki sopi hyvin radiokerhollemme, koska tuo S -kirjain (Scouts) oli useimpien partioasemien kutsumerkeissä (esim. OH2SUF, OH2S, GB2S, HB9S).  Nyt kun entisen kutsun takaisin saaminen on mahdollista, niin titarilaiset päättivät 40 v. juhlavuoden kunniaksi anoa vanhan OH3AP -kutsun takaisin.  

Titari näytti esimerkkiä
Tampereen Eräpoikien radiokerho on näyttänyt suuntaa suomalaisessa radiopartiotoiminnassa.  Titarin esimerkkiä seurasivat monet lippukunnat Helsingissä, Turussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.  Titarilaiset ovat antaneet arvokkaan panoksensa mm. pohjoismaisissa ja kansainvälisissä radiopartiokonferensseissa ja Suomen Partiolaisten viestiryhmän toiminnassa.  Titari on joitakin kertoja toiminut Suomen Partiolaisten JOTA-pääaseman isäntänä ja työskennellyt useita kertoja järjestön radioamatöörikutsuilla.

Radiokerho Titari oli oman aikansa ilmiö suomalaisessa partiotoiminnassa.  Titarilaisten partioliekki ei ole sammunut, vaikka viime vuosina vartion radioasema on vain harvoin ollut äänessä. Silti - jotain uutta on jälleen tekeillä! Kerran partiolainen, aina partiolainen! 
Muistot yhteisitä hetkistä elävät ja voimistuvat vuosi vuodelta. 

lupa

Kerhon ensimmäinen radioamatöörilupa 11.11.1971


Paluu sivun yläosaan